UML-säveltäjät – Sakari Raappana

Composer-Sakari-Raappana-Artist-Photo-2020-by-Kimmo-Pihlajamaa

SAKARI RAAPPANA



Muistoja, mietteitä musiikista ja muustakin

Musiikin ruokaympyrä ja lapsuuteni levyt

Varsinkin lapsuus- ja nuoruusvuosina korostetaan monipuolisen ja terveellisen ravinnon merkitystä. Kasvava keho tarvitsee kunnon rakennusaineita kehittyäkseen. Tätä havainnollistamaan ravintotieteilijät ovat kehittäneet ruokaympyrän.

Myös musiikin maailmaan voidaan soveltaa ruokaympyrää. Musiikki on henkistä ravintoa, jonka täytyy sisältää sopivassa suhteessa ”soivia kuituja, proteiineja, flavonoideja, vitamiineja ja hivenaineita sekä kaikkia muita ihmiselle välttämättömiä ravintoaineita”.

Äskettäin innostuin tutkimaan vanhempieni hankkimia vinyylilevyjä, joita me sisarukset kuuntelimme lapsuudessamme.

Vastasyntyneenä 1966 olen todennäköisesti kuunnellut (en itse muista!) Decca-Pekka-EP-levyä, joka sisältää tuttuja lastenlauluja (mm. Jänis istui maassa, Västäräkit, Hämä-hämä-häkki jne.) Esittäjinä lapsikuoro Satulaulajat Sirkka Valkola-Laineen johdolla, säestäjänä legendaarinen pianisti-/jalkapallomaestro Kai Pahlman.

Walt Disney´s Happiest Songs-vinyyli vuodelta 1967 koostuu Walt Disneyn elokuvien musiikista (esim. Lumikki ja seitsemän kääpiötä, Pinocchio, Maija Poppanen, Nalle Puh, Peter Pan). Solisteina mm. Julie Andrews, Dick Van Dyke, Mary Martin, Louis Prima, Mary Costa, Tommy Steele jne. 

Fontana-levymerkin Grandioso-sarjan levy (894 104 ZKY) vuodelta 1968 sisältää Johann Sebastian Bachin urkumusiikkia Anton Heillerin esittämänä.

Sibeliuksen, Debussyn, Griegin ja Alfvénin musiikkia on esillä Fontana-levymerkin Grandioso-sarjan äänitteellä (894 126 ZKY) vuodelta 1969. Esittäjinä Concertgebouw-orkesteri Eduard van Beinumin johdolla sekä Haagin filharmoninen orkesteri kapellimestarinaan Willem van Otterloo.

Mietin levyjen musiikin sisältämiä ”ravintoarvoja”. Kyllä noista aineksista varmasti syntyi terveellinen ja maukas, marjoilla sekä hedelmillä koristeltu”musiikkipuuroaamiainen” elämän alkuun!

  

Säveltämisen alkutahdit

Ensimmäinen muistikuvani omasta säveltämisestäni minulla on noin 15-vuotiaana. Jossakin vaiheessa huomasin, että pianolla soittamani sävelmät eivät olleet mitään aiemmin kuultua, vaan syntyivät mystisesti siinä hetkessä improvisoituna musiikkina.

Minulla oli ollut jo aiemmin tapana soittaa lapsuudenkotini pianolla korvakuulolta kuulemiani sävelmiä.

Myöhemmin aloin merkitä näitä soitelmia paperille. Muistan kuinka jännitti mennä Ämmänsaaren kirjakauppaan ostamaan nuottipaperia. Nuottien kirjoittaminen ja säveltäminen oli jotain niin henkilökohtaista ja erikoista, että se aiheutti voimakkaan tunnekuohun kirjakaupan kassalla!

Mänty ja Madetoja

Lapsuuden ja nuoruuden kesinä Suomussalmella vietin paljon aikaa isovanhempieni maatilalla. Siellä tekemistä riitti: alkukesällä kylvötöitä, esimerkiksi perunankylvöä sekä kasvimaan laittoa ja hoitoa, keskikesällä heinäntekoa, loppukesällä esimerkiksi marjanpoimintaa.

Koen että maalla tehdyt hommat kasvattivat pitkäjänteisyyttä, sisua ja periksiantamattomuutta, jotka kuuluvat oleellisesti säveltäjän työhön.

Eräs välttämätön työ oli metsänhoito.
Alkukesällä istutettiin tai kylvettiin uutta metsää.
Keski- ja loppukesällä  tehtiin metsänraivausta.
Tulipa yhtenä talvena jonkinlaista kokemusta hankintasavotan aputyövoimana toimimisesta!

Koska metsänhoidossa suositaan havupuita eli pääasiassa mäntyä ja kuusta, raivauksessa poistetaan havupuiden ympäriltä kasvua hidastavat lehtipuut. Tein työtä vesurilla ja kaarisahalla. Metsässä oleminen ja liikkuminen tarjosi myös mahdollisuuden ihastella suomalaisen luonnon kauneutta.

Eräänä metsänhoitopäivänä mietin metsän elinkaarta ja säveltäjiä. Kuivalla kankaalla isoksi tukkipuuksi varttuva mänty on hyvinkin voinut kasvaa Pohjois-Suomessa jopa 200 vuotta.

Kuvitellaan että Leevi Madetoja olisi syntynyt pohjoissuomalaiseksi männyksi. Hän voisi hyvinkin elää tänään keskuudessamme aktiivisena, korkean iän saavuttaneena merkkipuuna!

Jos siis Leevi Madetoja olisi mänty, joka ajattelee, puhuu ja säveltää, olisi mielenkiintoista esittää hänelle esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

Mistä nykymusiikista hän pitää?
Mitä ajattelee nykymenosta Suomessa ja maailmalla?
Mitä ohjeita hän antaisi nykysäveltäjille?
Mitä hän ajattelee Oulun kaupungista?

Eräät ikääntymisen tutkijat ovat esittäneet, että tänään syntyvillä lapsilla on teoreettiset mahdollisuudet elää jopa satoja vuosia!

Tämän päivän säveltäjät voivat siis hyvinkin elää yhtä pitkään kuin vanhat puut ja nähdä valtavasti uusia tyylisuuntia ja teknisiä innovaatioita musiikin alalla.

Nykymusiikki

Kerran Oulussa eräs taksinkuljettaja kysyi minulta, kun kerroin olevani menossa Uuden Musiikin Lokakuu-festivaalin konserttiin kuuntelemaan kotimaista nykymusiikkia: ”Minkälaista se suomalainen nykymusiikki oikein on?”

Mietin kiivaasti, kuinka selittää nykymusiikki-termi sellaiselle henkilölle, jolla ei ole aiempia kokemuksia tästä genrestä.

”Sibeliuksen jälkeen sävelletty musiikki.”, heitin nopean vastauksen kuljettajalle, joka vaikutti tyytyväiseltä määritelmääni.

Pohdin myöhemmin tuota kysymystä. Lonkalta heittämäni vastaus oli tietenkin aika epätarkka, mutta siinä hetkessä se toimi varmaankin kelvollisena ”hätäapuna”.

Usein kuulee valituksia siitä, että nykymusiikki on käsittämätöntä kakofoniaa, se menee ”yli hilseen”, ”ei sitä ymmärrä”.  Onko kaikkea pakko ymmärtää?

Jokainen kokee musiikin omalla tavallaan. Tärkeintä on kuunnella avoimin korvin kaikkea kuultavaa materiaalia. Tavallisen arjen ääniä: oven saranoiden naukumista, puurokattilan porinaa, väkijoukkojen puheensorinaa…

Korkealaatuinen nykymusiikki tarjoaa minulle parhaimmillaan elämyksen, jota voisi ehkä verrata liikunnan tuomaan ”endorfiinipiikkiin”, hyvänolontunteeseen. Hyvässä musiikissa on kuitenkin lisäksi aina jokin erityinen elementti, joka synnyttää uusia ajatuksia ja tuntemuksia. Voi äimistellä: ”Ai, tuollaistakin on tehty!”

Nykymusiikin monimutkaisuus voitaisiin myös käsittää ”tajuntaa laajentavana aineena”, joka tarjoaa päihtymystä ilman päihdeaineita.

”Nykymusiikki on parasta huumetta”, voisi olla yksi motto, muunnelma tutusta, jo vanhasta ”Liikunta on parasta huumetta”-sloganista.

Sakari Raappanan partituureja on saatavana Music Finlandin verkkosivustolta.
https://core.musicfinland.fi/composers/sakari-raappana

Sakari Raappana: Klarinettikvintetto (2019)
https://youtu.be/xitv35ubuwI




Memories, thoughts about music and more

The music food circle and my childhood records

Especially in childhood and adolescence, the importance of a varied and healthy diet is emphasized. A growing body needs proper building blocks to develop. To illustrate this, nutritionists have developed a food circle.

The food circle can also be applied to the world of music. Music is a spiritual nourishment that must contain in appropriate proportions ”ringing fibers, proteins, flavonoids, vitamins and trace elements, and all other nutrients necessary for man.”

Recently, I got excited to explore the vinyl records my parents acquired that we siblings listened to in our childhood.

Neonatal 1966 I’ve probably listened to (I do not remember!) Decca-Pekka EP-vinyl, which contains the familiar children’s songs (eg. Jänis istui maassa, Västäräkit, Hämä-hämä-häkki etc.) songs from a children’s choir Satulaulajat with Sirkka Valkola-Laine’s leadership, accompanist legendary pianist / football master Kai Pahlman.

Walt Disney´s Happiest Songs vinyl from 1967 consists of music from Walt Disney movies (e.g. Snow White and the Seven Dwarfs, Pinocchio, Mary Poppins, Winnie the Pooh, Peter Pan). As soloists e.g. Julie Andrews, Dick Van Dyke, Mary Martin, Louis Prima, Mary Costa, Tommy Steele, etc.

The 1968 Grandioso series of the Fontana record label (894 104 ZKY) contains organ music by Johann Sebastian Bach performed by Anton Heiller.

The music of Sibelius, Debussy, Grieg and Alfvén is featured on a recording of the Grandioso series of the Fontana record label (894,126 ZKY) from 1969. It is performed by the Concertgebouw Orchestra conducted by Eduard van Beinum and the Hague Philharmonic Orchestra conducted by Willem van Otterloo.

I thought about the ”nutritional values” contained in the music on the records. Yes, those ingredients certainly gave birth to a healthy and tasty ”music porridge breakfast” decorated with berries and fruits for the beginning of life!

Early stages of composing

My first memory of my own composing I have is about at 15 years old. At some point, I noticed that the tunes I played on the piano were nothing I had heard before, but were mysteriously born at that moment as improvised music.

I had a habit of playing the tunes I heard by ear on the piano of my childhood home before.

Later, I started notating these melodies on paper. I remember how exciting it was to go to the Ämmänsaari bookstore to buy sheet music. Writing and composing sheet music was something so personal and special that it caused a huge emotional turmoil at the bookstore checkout!

Pine and Madetoja

During the summers of childhood and youth in Suomussalmi, I spent a lot of time on my grandparents’ farm. There was plenty to do there: sowing in the early summer, such as sowing potatoes and planting and caring for the vegetable garden, haymaking in the middle of summer, and picking berries in the late summer.

I feel that the work done on the land increased the perseverance, guts, and irrefutability that are essentially part of the composer’s work.

One of the necessary work was forestry. In early summer, new forest was planted or sown. Deforestation was carried out in the middle and late summer. Let one winter have some experience of acting as an auxiliary workforce for the logging!

As coniferous trees are preferred in forestry, ie mainly pine and spruce, deciduous trees that slow down growth are removed around the conifers. I worked with a billhook and an arc saw. Being in the forest and moving around also offered an opportunity to admire the beauty of Finnish nature.

One day in forest management, I was thinking about the life cycle of a forest and the composers. Pine, which grows into a large log tree on a dry ground, may well have grown in northern Finland for up to 200 years.

It is imagined that composer Leevi Madetoja was born a northern Finnish pine. He could very well live among us today as an active, very old tree!

So if Leevi Madetoja were a pine tree that thinks, speaks and composes, it would be interesting to ask him the following questions, for example:

What contemporary music does he like?
What does he think about the current lifestyle in Finland and the world?
What guidance would he give to contemporary composers?
What does he think of the city of Oulu?

Some aging researchers have suggested that children born today have a theoretical chance of living up to hundreds of years!

So today’s composers may well live as long as the old trees and see tremendous new styles and technical innovations in the field of music.

Contemporary music

Once in Oulu, a taxi driver asked me when I told him I was going to a concert at the New Music October Festival to listen to Finnish contemporary music: ”What is that Finnish contemporary music like?”

I wondered fiercely how to explain the term contemporary music to someone who has no previous experience of this genre.

“Music composed after Sibelius.” I threw a quick response to the driver, who seemed pleased with my definition.

I thought about that question later. The answer I threw at that moment was, of course, quite inaccurate, but at that moment it probably served as a valid ”emergency aid.”

One often hears complaints that contemporary music is an incomprehensible cacophony, it goes “beyond comprehension”, “doesn’t understand it”. Should one understand everything?

Everyone experiences music in their own way. The most important thing is to listen with open ears to all the audible material. The sounds of ordinary everyday life: the hinging of door hinges, the rustling of a porridge kettle, the rumbling of crowds…

High-quality contemporary music offers me, at its best, an experience that could perhaps be compared to the “endorphin spike” that exercise brings, a sense of well-being. In addition, however, there is always some special element in good music that generates new thoughts and feelings. You can say, ”Oh, that’s what’s been done!”

The complexity of contemporary music could also be understood as a ”consciousness-expanding substance” that provides intoxication without intoxicants.

”Contemporary music is the best drug,” could be one motto, a variation on the familiar, already old ”Exercise is the best drug” slogan.

Scores by Sakari Raappana are available at the following website:
https://core.musicfinland.fi/composers/sakari-raappana

Sakari Raappana: clarinet quintet (2019)
https://youtu.be/xitv35ubuwI